Yowz - we're living on the edge! Sangkhlaburi
Trip Start
Mar 27, 2012
1
60
68
Trip End
Mar 13, 2013
Where I stayed
Grandma's Laundry Service
What I did
Wat Wang Wiwekaram
Wat Saam Prasob (The Sunken Temple)
Saphan Mon (The Wooden Bidge)
Sangkhla Buri, Thailand
Saturday, January 5, 2013
by Töötti
Travelfish.org julistaa Sangkhlaburin lempikohteekseen Thaimaassa. Kyllä maar, rakastuin Sangkhlaburiin, minäkin. Travelfish, tuo oikeaoppinen profeetta. Sangkhlaburi ottaa arjen hissukseen eikä yritä mahtailla. Aito, luonnonkaunis, maaginen, pysäyttää ajan huomaamatta.
On aikainen, kylmä aamu ja olemme vetäneet ylle kaikki yli 2 mm puikolla neulotut kangaskappaleet, jotka vältyivät taannoiselta ylijäämäkama -karkoitukselta Suomeen. Valkea sumu leijuu järven päällä aavemaisesti verhoten sillat, vuoret ja kelluvat puutalot. Olemme vuokranneet kanootin (P Guesthouse, 150 THB / 5h) ja melomme hitaasti sumun läpi. Hihkaisen innoissani aina kun talo halkoo sumun läpi ja pääsen vaihtamaan melan kameraan. En ole kovin hyvä meloja, Pöpö toistaakin tuttuja neuvoja takanani. Toivoisin myös olevani parempi kuvaaja ja heitän lämpimän ajatuksen Pingviinimatkalaisten suuntaan, jotka osaisivat tehdä näylle oikeutta.
Kanoottimatkamme määränpää on vajonnut temppeli, joka on muisto entisestä, hävinneestä Sangkhlaburista. Kaupungista, joka jäi veden alle padon rakentamisen myötä. Kuumimpaan vuodenaikaan vedenpinta voi laskea paljastaen koko temppelin, sadekautena näkee tuskin mitään. Me pääsimme ikuistamaan juhlavan ja kauniisti kuluneen kellotornin sekä temppelin katonrajan. Tämä ainoastaan lisäsi mystiikkaa - pystyimme melkein aistimaan oviaukot joitakin metrejä allamme ja kuvittelemaan, miten kuljemme niiden läpi veden täyttämään pyhään tilaan. Tämän hetken, tämän heijastuksen vedessä, tämän tunteen haluan muistaa.
Luonto tunnistaa kuitenkin omansa ja haaveilumme keskeytyy hänen kutsuunsa - hetki myöhemmin ja olemme läheisellä niemellä puskapissalla. Voi elämä, se ei todellakaan aina vastaa niitä upeita mielikuvia, joita valokuvat välittävät.
Sangkhlaburi on aivan Burman rajan tuntumassa. Järvi jakaa kaupungin ja kansallisuudet kahtia. Rikkaampi thai-kylä, jossa asumme, sekä toisella puolella köyhemmät, burmasta paenneet monnit ja karen-heimolaiset. Thai-kylän keskusta vastaa prototyyppikylää Thaimaassa; yksi 7-Eleven, tuoreruokamarkkinat, posti ja pari pankkia. Turismin pieni mutta pippurinen sydän sykkii toisaalla, järven rannalla, yhden kilometrin tallauksen verran keskustasta. Järvenrannalla ilmassa leijuu hippiys, lupaus orgaanisesta puuvillasta ja kasvispitoinen hyväntahtoisuus.
Hippigeenini on myös syynä tänne tuloomme - Soidogin jälkeen syttyi ajatus kokeilla vapaaehtoistyötä pienessä, vähävaraisessa, täysin lainakäsillä toimivassa eläinten turvatalossa, joka tarvitsee apua kipeästi. Baan Unrakin Thai Animal Sanctuary. Toiveeni on nyt täyttynyt - koiranvirtsaa valuu varpaiden välistä ainakin kerran päivässä, istun minijakkaralla pesemässä käsin hajalle purtuja, muovisia ruokakippoja ja luuttuan kuollutta karvaa ja ihosolukkoa pois koirien bambupenkeiltä. Tunnen olevani hyödyllinen.
Kun koirat käyttävät meitä lenkillä, pysähdymme satumaisen kauniille uimalaiturille, josta avautuu näkymät järven ylittävälle sillalle ja vuorille. Koirat kirmaavat onnellisina, vapaina vedenrajassa lihakset toistaen ihmeellisen sulavaa juoksuliikkettä. He tulevat väillä jakamaan iloaan, yleensä pudistamalla ylimääräiset vedet turkistaan päällemme. Koirat eivät jaksa lannistua puuttuvasta silmäparista tai jalasta. Pikkuisen Potato-koiran hinku lenkille on suurin, vaikka hän joutuu olemaan takapäätä ylös nostavassa pyörätuolissa lamaantuneiden takaraajojensa vuoksi.
Thai Animal Sanctuaryläisen lounasetuna on ilmainen kasvisruoka Baan Unrakin pakolaiskoululla. Täällä jopa koirat noudattavat vegeruokavaliota! Järvialueella naapureina ovat vapaaehtoistyötä tekevät opettajat, neo-humanismin papittaret tai uuden koulurakennuksen tiilien muotittamisesta vastuussa olevat
Pöpö on koodaillut päivät pitkät pihalla, a.k.a toiminut hyttyssyöttinä. Minun käy häntä sääliksi kun hän joutuu oleilemaan tällaisessa
Huoneessamme on jokin punkkien vallankumous meneillään ja niitä hyörii ihan patjalla asti. Päivittäinen, taipeisiin kohdistuva punkki-check on sangen aiheellinen, vaikka harrastan niiden jokailtaista ja runsasta murskaamista myrkynvihreän pikarillamme jalalla. Poistin valehtelematta 50 punkkia Grandma's:in kahdesta koirasta. Vesikauhua koiratalosta, malariaa taivaalta, borelioosia patjasta - tästäköhän äärielämästä se Aerosmith lauloi ysärivuosina?
Sangkhlaburi lyhyesti
Syö: Blue Rock - isot annokset burmalaista tai länsimaista ruokaa vain 45 THB! Testaa ainakin herkullinen burmese-curry. Torstaisin on pienet vaate- ja ruokamarkkinat temppelillä Baan Unrak Bakeryä vastapäätä (järvenrannalla). Lauantaisin huippusesonkina on isommat (ja monipuolisemmat) markkinat kylän keskustassa. Vertaa vailla olevan, itntialais-burmalasen aamupalan kikherneistä, sipulista, naan-leivästä ja kookospullista saat katumyyjältä, ylitä silta mon-puolelle.
Tee: Vapaaehtoistyötä lapsien tai eläimien parissa. Jätä rannekello kotiin ja laita aivot telakalle ja suuntaa järvelle; kävele, hyppele veteen tai kellu hitaasti renkaassa. Jos et halua meloa puolta tuntia vajonneelle temppelille voit vuokrata venekyydin 300 THB mon-sillalta. Ympäristössä on myös runsaasti vesiputouksia, joitakin trekkauspolkuja ja burmalaiskyliä, katso kartta
Biletä: Jossain muualla
Älä vaivaudu: Burman kuuluisa rajanylityspaikka Three Pagoda's Pass: Pöpö ilmoittaa tiedoksenne, ettei siellä ole mitään näkemisen arvoista, ellette halua shoppailla burmalaista krääsää.
Ps. Tue Baan Unrak Thai Animal Sanctuaryn sterilointiprojektia - lahjoittamalla 5 euroa autat steriloimaan yhden kadulla elävän naaraskoiran, jonka jälkeen tämän ei enään tarvitse synnyttää ei-haluttua poikuetta ei-halutun poikueen jälkeen!
