Luulaja-Arvidsjaur-Bodö
Trip Start
Jul 20, 2009
1
4
10
Trip End
Aug 06, 2009
Luleå, Lapland, Sweden
Wednesday, July 22, 2009
Pyörimme vähän aikaa keskustassa ja kävimme upeassa tuomiokirkossa. Lopulta puolen päivän jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa kohti länttä. Ajoimme Arvidsjauriin, joka on pieni saamelaisten paikkakunta lähes keskellä Ruotsia. Siellä kävelimme ja katselimme hetken menoa ja kävimme syömässä, taas vaihteeksi, pizzaa. Ja pizzat senkus paranee :) Lähtiessä teimme koukkauksen teurastamon kautta, josta otimme mukaamme palan poronlihaa.
Poroja näimmekin sitten matkan varrella, mutta jostain syystä ne näytti lähes järjestään aika laihoilta ja huonoturkkisilta ja jotenkin säälittäviltä tapauksilta... Vaikka siitä on tosi pitkä aika kun itse olen nähnyt poroja livenä, niin ei niiden kyllä mun mielestä tuolta pitäisi näyttää?! Aika erikoista, toivottavasti ne kaikki eivät ole siellä sellaisia tai sitten se on joku kumma rotu, jos niissä sellaisia on...
Pysähdyimme vielä Arjeblogissa tankkaamassa, kun siellä oli kuulemma viimeinen bensa-asema viiteensataan kilsaan... No ei nyt ihan niin pitkään, mutta seuraavaksi onkin sitten vuorossa Norja-hinnat, joten tankattava oli.
Maisemat kävivät sitä jylhemmiksi mitä lähemmäs pääsimme rajaa. Juuri ennen rajaa oli todella upean näköisiä lumihuippuisia vuoria, joista tuli vesiputouksia alas, WAU! Ylitimme rajan mitään sen ihmeempiä muodollisuuksia ja ylläri, tietkin muuttuivat Norjan teiksi, eli kapeiksi ja mäkisiksi ja mutkaisiksi. Tässä vaiheessa minä olin vielä auton ratissa, mutta siinä vaiheessa kun tuli kyltti, jossa varoitettiin 10% laskusta, Tomas sai hypätä auton rattiin, mulle riitti :D Ja voi huh... Ei se ollut kyllä pelkääjän puolellakaan mitään hohdokasta... Paitsi jos keskittyi vain maisemien katselemiseen ja kuvaamiseen ;) (Toimi kuitenkin niissä pelottavimmissa kohdissa ;)) Mutta kääk sitä mäkeä ja jyrkkiä mutkia ja kapeaa tietä ja vastaantulijoita! Vasemmalla puolella kallio ja oikealla monen sadan metrin pudotus, huuuh... Ja käytetään sitten sitä moottorijarrutusta, todellakin... No, onneksi selvittiin kunnialla, mutta kyllä siinä vaiheessa alkoi toivomaan, ettei näitä tule enää kovin montaa vastaan :) Oli jo vähän etukäteen pelottanut tällaiset tiet...
No, alas päästyämme lähdimme jatkamaan matkaa pohjoiseen kohti Fauskea. Siellä pysähdyimme pikaisesti ja Tomas varasi lauttapaikan seuraavaksi päiväksi iltalautalle. Jatkoimme kohti Bodötä ja tarkemmin ottaen juuri sitä ennen sijaitsevaa Saltstraumenia. Puoli kymmenen jälkeen pääsimme perille leirintäalueelle, mutta vastaanotto ei ollutkaan enää auki... Sattumalta sinne osui myös toinen suomalaispariskunta ja heidän kanssaan tovin mietittyämme vaihtoehtoja joku tuli kysymään asiaamme ja sanoi, että voidaan laittaa teltta pystyyn ja kirjautua sitten seuraavana päivänä.
Joten teltta pystyyn, tällä kertaa iso teltta, ja nopeasti iltapalaa haukkaamaan. Olimme ottaneet mukaan varmuuden vuoksi myös toppavaatteet ja pipot ja hanskat ja sun muut. No, nyt ei ihan toppatakkia viitsinyt laittaa, mutta muuten piti laittaa päälle villapaita ja useampi kerros vaatetta ja pipo ja käsineet, oli nimittäin KYLMÄ! Ja heinäkuu, just joo... No, olimme varautuneet tähän, mutta toivottavasti ei ihan koko reissua kuitenkaan olisi tällaista...
Ennen puolta yötä lähdimme kävelemään Saltstraumenin sillalle katsomaan kuinka kovaa iso joki oikein voi virrata voimakkaimmillaan, ja kyllähän siinä voimaa riitti! Saltstraumen on siis maailman voimakkain vuorovesivirta, jossa joka kuudes tunti lähes 400 miljoonaa kuutiota vettä virtaa 3km pitkän ja 150 metriä leveän salmen läpi jopa 20 solmun nopeudella. Eli ihan mistään pikkupurosta ei ole kyse. Sattui olemaan vielä uusi kuu, jolloin se on voimakkaimmillaan (kuten myös täydenkuun aikaan). Se on hyvin suosittua kalastusaluetta ja sieltä saa lähinnä seitiä, turskaa, ruijanpallasta ja kissakalaa. Joka kuudes tunti virta pysähtyy (siis sellainen virta totaalisesti PYSÄHTYY!) ja se alkaa vaihtaa suuntaa! Siis ihan käsittämätöntä tuo luonto... Oli kyllä komeaa nähtävää ja veden pauhu huumaava.
Lopulta lähdimme nukkumaan ja hyvin taas nukuttikin pitkän päivän jälkeen.
Päivän ajomatka 555km, kokonaismatka 1593km ja kokonaisajoaika 19.58.
