Ohi on
Trip Start
Jan 04, 2009
1
45
Trip End
Feb 28, 2010
Aika näköjään kultaa muistot jo lyhyessä ajassa, sillä minnepä muuallekaan lähdin viettämään lomaa kuin Ranskaan. Helmikuun viimeinen viikko kului Ranskan Alpeilla enemmän ja vähemmän hiihtolomalla. Enimmäkseen kylläkin vähemmän, sillä minun satakuntalaista perua olevilla laskutaidoilla ei lähdetä valloittamaan vuoria haastavissa sääolosuhteissa (sumua ja lumisadetta sopivassa suhteessa). Tulipahan sitä kuitenkin käytyä muutama lasku vetämässä, muilta osin viikko kului mm. matkanteossa (lento-juna-auto – yhdistelmä), kirjojen (+oluen) parissa ja naapurin koiravahtina.
Pariisin 14 kuukauden komennus on nyt siis virallisesti ohitse. Ensimmäinen projekti Suomeen palattuani oli kaivaa talo esiin lumikasojen keskeltä. Naapuri oli toki pitänyt etupihan siistinä mahdollisten murtovarkaiden hämäämiseksi, mutta muilta osin tilukset olivat valtavien lumimassojen peitossa. Sai siinä kolaa heilutella.
Paluumuutto Suomeen sujui loppujen lopuksi melko jouhevasti. Viimeisellä viikolla kanniskelin pahvilaatikoita postiin Suomeen lähetettäväksi: pari loodaa on vielä tien päällä, mutta eivätköhän ne sieltä saavu jollakin aikataululla. Hilpeyttä puolestaan herätti pankkitilini sulkeminen ja rahojen nostaminen tililtä. Menin siis maanantaiaamuna pankkiin kirjeen kera, jossa pyysin ystävällisesti sulkemaan tilini maastamuuton vuoksi. Täti tarkisti pankkitilini saldon, joka oli x euroa ja pyysi tulemaan keskiviikkona uudelleen antaakseen silloin ohjeet, mistä konttorista rahat voi hakea. Täysin ennenkuulumatontahan olisi ollut saada ne rahat samasta konttorista. No, tepastelin keskiviikkona uudelleen pankkiin vain kuullakseni, että tilille oli tullut 900 euroa rahaa maanantain jälkeen. Tämähän oli nyt suuri ongelma, sillä pankista oli tehty nostomääräys vain alkuperäiselle summalle. Muutaman puhelinsoiton jälkeen virkailija ehdotti, että haen x määrän rahaa toisesta ja loput 900 euroa toisesta konttorista. Minä en tähän kuitenkaan suostunut, vaan pyysin hyvässä hengessä tekemään uuden nostomääräyksen kokonaissummalle. Pankista sanottiinkin jälleen muutaman puhelinsoiton jälkeen, että voisin käydä nostamassa rahat perjantaiaamuna läheisestä konttorista. Marssinpa siis perjantaina tähän pankkiin ja kuinka ollakaan, tililleni oli jälleen tullut ylimääräiset 800 euroa keskiviikon jälkeen. Ennakoin tämän aiheuttavan ongelmia, mutta sain kuin sainkin setelitukon käteeni ilman minkäänlaista sanailua. Kiitin kohteliaasti ja poistuin paikalta. Joku oli yrittänyt tavoitella minua viime viikolla ranskalaisesta numerosta; lienevätkö soittaneet pankista, mene ja tiedä. Lähettäkööt kirjeen perään, jos on akuuttia asiaa.
Nyt on aika sulkea tämä blogi ja siirtyä takaisin virkamiestekstin tuottamiseen. Päätetäänpä kirjoittelu Oscar-tyyliseen vuodatukseen suuren maailman malliin: Kiitokset kaikille Pariisin kävijöille, jotka toivat iloa (ja ruisleipää) elämääni. Kiitos myös kotijoukoille naapuri mukaanlukien, jotka huolehtivat kotimaassa arjen askareista. Kiitokset työpaikan väelle, joka huolehti virkajakkaran pysyvyydestä ja auttoi käytännön asioissa komennuksen aikana. Lopuksi iso kiitos toiselle puoliskolle, joka alkuhämmennyksestä toivuttuaan (= miten on taivaan nimessä mahdollista, että Sanna menettää hermonsa) auttoi asettamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin ja kuunteli vuodatustani ranskalaisen arjen epäkohdista.
Päämaja kuittaa ja kumartaa.
Pariisin 14 kuukauden komennus on nyt siis virallisesti ohitse. Ensimmäinen projekti Suomeen palattuani oli kaivaa talo esiin lumikasojen keskeltä. Naapuri oli toki pitänyt etupihan siistinä mahdollisten murtovarkaiden hämäämiseksi, mutta muilta osin tilukset olivat valtavien lumimassojen peitossa. Sai siinä kolaa heilutella.
Paluumuutto Suomeen sujui loppujen lopuksi melko jouhevasti. Viimeisellä viikolla kanniskelin pahvilaatikoita postiin Suomeen lähetettäväksi: pari loodaa on vielä tien päällä, mutta eivätköhän ne sieltä saavu jollakin aikataululla. Hilpeyttä puolestaan herätti pankkitilini sulkeminen ja rahojen nostaminen tililtä. Menin siis maanantaiaamuna pankkiin kirjeen kera, jossa pyysin ystävällisesti sulkemaan tilini maastamuuton vuoksi. Täti tarkisti pankkitilini saldon, joka oli x euroa ja pyysi tulemaan keskiviikkona uudelleen antaakseen silloin ohjeet, mistä konttorista rahat voi hakea. Täysin ennenkuulumatontahan olisi ollut saada ne rahat samasta konttorista. No, tepastelin keskiviikkona uudelleen pankkiin vain kuullakseni, että tilille oli tullut 900 euroa rahaa maanantain jälkeen. Tämähän oli nyt suuri ongelma, sillä pankista oli tehty nostomääräys vain alkuperäiselle summalle. Muutaman puhelinsoiton jälkeen virkailija ehdotti, että haen x määrän rahaa toisesta ja loput 900 euroa toisesta konttorista. Minä en tähän kuitenkaan suostunut, vaan pyysin hyvässä hengessä tekemään uuden nostomääräyksen kokonaissummalle. Pankista sanottiinkin jälleen muutaman puhelinsoiton jälkeen, että voisin käydä nostamassa rahat perjantaiaamuna läheisestä konttorista. Marssinpa siis perjantaina tähän pankkiin ja kuinka ollakaan, tililleni oli jälleen tullut ylimääräiset 800 euroa keskiviikon jälkeen. Ennakoin tämän aiheuttavan ongelmia, mutta sain kuin sainkin setelitukon käteeni ilman minkäänlaista sanailua. Kiitin kohteliaasti ja poistuin paikalta. Joku oli yrittänyt tavoitella minua viime viikolla ranskalaisesta numerosta; lienevätkö soittaneet pankista, mene ja tiedä. Lähettäkööt kirjeen perään, jos on akuuttia asiaa.
Nyt on aika sulkea tämä blogi ja siirtyä takaisin virkamiestekstin tuottamiseen. Päätetäänpä kirjoittelu Oscar-tyyliseen vuodatukseen suuren maailman malliin: Kiitokset kaikille Pariisin kävijöille, jotka toivat iloa (ja ruisleipää) elämääni. Kiitos myös kotijoukoille naapuri mukaanlukien, jotka huolehtivat kotimaassa arjen askareista. Kiitokset työpaikan väelle, joka huolehti virkajakkaran pysyvyydestä ja auttoi käytännön asioissa komennuksen aikana. Lopuksi iso kiitos toiselle puoliskolle, joka alkuhämmennyksestä toivuttuaan (= miten on taivaan nimessä mahdollista, että Sanna menettää hermonsa) auttoi asettamaan asioita oikeisiin mittasuhteisiin ja kuunteli vuodatustani ranskalaisen arjen epäkohdista.
Päämaja kuittaa ja kumartaa.


