Suomessa!!!
Trip Start
Sep 12, 2010
1
46
Trip End
Jan 04, 2011
Salo, Western Finland, Finland
Tuesday, February 1, 2011
Nyt on oltu kohta kuukausi viikkoa Suomessa ja arki on palannut. On koulua meillä molemmilla, töissä pitäisi käydä ja asuntoa maalailla. Karu paluu arkeen. Kylmäkin on. Kun laskeuduimme Helsinki-Vantaalle 28:n lentotunnin jälkeen, niin pakkasta oli -20C. Ja kun me lähdettiin Kuala Lumpurista mittari näytti +27. Vaivaiset viidenkymmenen asteen lämpötilaero...
Aivan ihanaa oli tulla Suomeen. Mami ja pappa vastassa toppahousujen ja pipojen kanssa. Autokin oli lämmin ja kahvit ja ruisleivät mukana, voiko enempää toivoa. Ei voi!! Lunta joka paikassa, outoa. Puut kuin kuvista, valkoisen lumen peitossa. Ehkä kun on poissa hetken, osaa taas arvostaa eri tavalla asioita.
Jäi hieman Aasia-fiilis päälle, hyvä niin. Ei ole kiire koko ajan. Pitäisi tottakai toimia tehokkaasti ja rationaalisesti, mutta kerkiihän sitä huomennakin tai joku päivä. Tai jos ei kerkiä, niin sitten ei kerkiä.
Kaupassa jäin orpona pakkaamaan tavaroita ilman muovipussia yksi päivä, aasiassa kaikki pakataan. Olin aivan hämääntynyt asiasta. Toinen hämäännyksen asia oli tarjoilija ABC:llä, joka oli tehokas. Olen niin tottunut tietynlaiseen hitaampaan rytmiin, että sitä oikein hämmästyy ripeyttä joka on täällä normaalia.
Ukko-hauva tuli takaisin!! Voi sitä ilon määrää koiralla, mulla ja Nealla. Ukko oli viihtynyt loistavasti Vantaalla valkoisen bokseri-rouvan seurana. Ja tottakai Jarin huomassa Raisiossa myöskin. Nyt Ukkeli on ollut paljon Perniössä (kuten Neakin), johtuen asunnon tilasta. Väliseinää odotellaan ja maalattua pintaa kerkesinkin jo sutimaan.
Mitä on ikävä ja mitä ei?
Tottakai lämpöä. On tosi helppoa heittää vain mekko ylle ja lähteä ulos. Täällä on pakko laittaa housut, pari paitaa, toppatakki, hanskat, pipo, kaulahuivi, kengät, villasukat jne...
Toinen asia, mikä näin naisena harmittaa on omasta itsestä huolehtiminen. Malesiassa tuli joka kerta suihkussa ollessa tsekkattua säärten ja kainaloiden tilanne, täällä sillä ei ole mitään väliä, kun tuota vaatetta on monta kerrosta päällä. Pitäisihän sitä tottakai, mutta jotenkin ei ole saanut aikaiseksi. Nyt otan itseäni niskasta kiinni ja otan tämän tavan uudestaan käyttöön. Ei voi olla niin kiire suihkussa??
Ulkona syömistä ei ole ikävä, sain siitä tarpeekseni. Musta on ihana olla kotona ja lukea lehteä samalla ja haarukoida ruokaa suuhun. Mutta ikävä on tiettyjä makuja. Niitä on vaikea erotella, mutta tiedän, mitä puuttuu. Ja haluaa sushia!!!!
Taksikuskeja ei todellakaan ole ikävä. On se vaan helppoa suomessa hypätä mittariauton kyytiin ja sitten maksaa ilman pelkoa huijauksesta. Ja aivan loistavaa on saada moccamasterissa keitettyä juhla mokka-kahvia. Starbrucks pitäisi kyllä saada suomeen, vanilja-latte on ehdoton suosikkini!
Mitä nyt sitten?
Koulua jäljellä 1,5 vuotta. Nealla jäljellä pakollista 3,5 vuotta ja sitten lukio tai ammattikoulu päälle. Mun veri vetää maailmalle. En tiedä, mitä tässä tulee käymään, mutta toivottavasti löytäisin itseni ammatista, jossa voisin matkustaa edes jonkin verran.
Berliini odottaa Jennin seurassa toukokuussa, kiva että pääsee jonnekkin käymään.
Ihana reissu oli maailmalla, ihana oli palata Suomeen!!!
