Kentucky, Tennessee, Georgia ja Alabama osa II

Trip Start Oct 15, 2010
1
7
12
Trip End Nov 19, 2010


Loading Map
Map your own trip!
Map Options
Show trip route
Hide lines
shadow
Where I stayed

Flag of United States  , Alabama
Friday, October 29, 2010

Stone Mountainilta olikin aika sopivan pituinen matka Maconiin, vähän reilu 90 mailia. Lisäksi kun matkalle ei sattunut yhtään navin virhettä, (siis mehän ei olla kertaakaan ajettu väärin, vaan aina ollut navin vika..), oltiin hyvissä ajoin iltapäivällä perillä. Majapaikaksi valittiin tällä kertaa Super 8 motelli, josta huone veroineen 51 taalaa. Motelli oli vasta hiljattain avattu, joten huoneet oli todella siistit, ja yleisilmeeltään muutenkin tähän astisen matkan paras motelleista. Kamat taas kämppään, ja lähiostarille pyörähtämään. Sieltä löytyikin Ross-niminen kauppa, joka aiemmilla Floridan reissuilla on nimetty outlettien outletiksi. Sitä se onkin, käsitykseni mukaan outlet ostareilta ylijäävät kamat tulevat tänne myyntiin. Hinta esimerkkinä tälläkin kerralla löytyi Reebokin NFL-Equipment jenkkifutis kengät, suomesta saa tilaamalla postikuluineen n. satasen luokkaa, Rossin hyllyssä kenkäparin hinta 13,90$, eli kympin verran euroissa. H-a-l-p-a-a. Rossista tarttui jotain mukaan, seuraavaksi ostarin toisella puolella olevaan Old Navy nimiseen kauppaan. Siellähän se meinas sitten järki lähteä. Jos makee printti t-paita maksaa 5$, niin silloin niitä voi ostaa vaikka heti 10. Onneksi nälkä alkoi jo kasvaa sen verran että päästiin pois kyseisestä kaupasta. Takaisin kämpille, suihkun ja pienen lepohetken ja jumppauksen jälkeen syömään.

Joooooooo, reissun ensimmäinen Hooters vierailu oli nyt edessä! Pienen ajo sähläyksen (yllätys) jälkeen paikoille löydettiinkin. Sisään raflaan, ja heti saatiinkin oikein nätti Alysha niminen tarjoilija meitä palvelemaan oransseissa micro-shortseissa ja valkoisessa topissa. Alkupaloiksi friteerattuja suolakurkkuja, ja molemmille burgerit sapuskaksi. Noi friteeratut suolakurkut on muuten todella loistavaa pikkusuolaista purtavaa oluen juonnin lomassa, jefupeliä katsoessa. Tuli vaan pari vuotta sitten Ft. Myersin Hootersissa huomattua.. Siinä muutamat oluet tuli litkittyä, samalla Alyshan kanssa jutellessa. Tyttö oli kauhean innostunut meidän reissusta, ja kävikin vähän väliä kyselemässä kaikenlaista. Sitten kello olikin jo tulossa 11 illalla, ja paikan mennessä kiinni mekin painuimme takaisin motlalle, taas oli vatsat täynnä ruokaa ja olutta mukava mennä untenmaille.

Keskiviikko aamuna syötiin sitten paras motelli aamiainen so far, eli heti Super 8 nokitti edellisen Rooman motellin aamiaisen keitetyillä munilla ja vohvelinpaisto mahdollisuudella. Edellisenä päivänä muuten sisäänkirjautuessa kundi respassa oli ihmeissään, kuullessaan että ollaan road tripillä ja viihdytty hyvin ämeriikan mantereella. Ihmetteli että miksi ollaan tultu tänne kun kerran Suomi on maailman paras maa, tutkimuksienkin mukaan. Nii-i, so I've heard , vastasin.. :) Taas kamat kasaan, huoneen luovutus ja nokka kohti Alabamaa, ja siellä Mobilen kaupunkia. Matkaa reilu 350 mailia, ja koska päästiin ajoissa liikkeelle, vaihdettiin taas navi välttämään isoja moottoriteitä. Hienoja maisemia olikin, juuri sellaista maaseutua kuin oli telkkarista joskus nähnytkin. Puuvilla peltoja, hienoja todella vanhoja kartanomaisia plantaasinomistajien taloja, osa loistokunnossa, osa hädin tuskin pystyssä pysyviä. Pari sataa mailia taidettiin mennä näin, ja sitten loppumatka interstatea pitkin, jotta matka-aika ei taas venyisi turhan pitkäksi.


Ja niin saavuttiin perille Mobileen, josta bongattiin jälleen Red Roof Inn-ketjun motelli, 2 yötä muistaakseni sadan taalan nurkilla. Tätä Red Roofia ei kyllä sitten pystynyt vertaamaan aikaisempiin, sillä ehkä hiukan vanhempaa paahtoa oli tää mesta. Tupakoimattomien huoneessa tuoksui kessu oikeen kunnolla, muutenkin hieman ummehtuneen hajun lisäksi. No ajoi kuitenkin asiansa. Saapumis iltana lähdettiin hieman ajelemaan ja tutustumaan kaupunkiin , ennen syömään menemistä. Tää kaupunki on muuten sit ihan kuollut iltaisin, ainakin arkiviikolla jollain me siellä oltiin. Sääli sinänsä, sillä Mobilen ydinkeskustan historic district on todella mukava ja viihtyisä paikka kävellä, pieniä kortteleita ja matalia rakennuksia, mutta siis todella hiljainen paikka. Alettiin sitten etsimään ruoka paikkaa, Saucy-Q-B-B-cue oli listalla ensimmäisenä, mutta kyseinen paikka oli myös aivan kuollut. Siis oli mesta olemassa, mutta ei ketään missään. No tässä vaiheessa alkoikin sitten aiavan järjeton rankkasade, joka ei muuten auta yhtään pimeällä vieraassa kaupungissa ajamista, vaikka kuinka on navit ja systeemit käytössä. Helvetinmoisen pyörimisen ja arviolta 30 u-käännöksen jälkeen löydettiin sitten Dreamland BBQ-niminen rafla, jossa nautittiin kevyesti ribsejä, Jonille puolikas ja itselleni full slack. No joo, ihan jees ribsit, vähän enemmän sellaista suomalaisen kaupan grilikyljen tyylistä, toki ihan maukkaalla soosilla. Jälkkäri sitten pelastikin koko illan, nimittäin ensikosketus Pecan Pie-piirakkaan, jäätelön kera. Now we're talkin. Toihan on sitten sellasta tavaraa, että oksat pois! Ja kun se oli vielä kooltaan suh tuhti annos, kaikki varmaan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Jep, takas motellille ja nukkumaan :)


Torstai aamuna ajoissa ylös, taas vähän jumppaamista ja sen jälkeen Waffle House aamiaiselle. Pekonia, munakasta, paahtoleipää ja röstiperunaa. Alas kupillisella kahvia, ja taas oli ruumis ravittu loistavasti. Päivän suunnitelmana oli käydä airboat ajelulla, ja sen jälkeen tutustumassa toisen maailmansodan aikaiseen taistelulaiva USS Alabamaan. Pari airboat mestaa olikin katsottu valmiiksi, mutta taas kerran jäi luu käteen. No way José. Kyseisten mestojen osoitteessa ei yhden ainoota airboatia näkynyt, joo toki oltiin oikeessa paikassa, mutta ilmeisesti mestat oli kiinni. Ehkä liian tuulinen keli lienyt syynä tähän. Mene ja tiedä, joskus toiste sitten. USS Alabama ja Battleship Memorial Park olikin sopivasti saman valtatien varrella, joten sinne siis seuraavaksi. Täytyy myöntää, että jo pitkän matkan päästä tieltä katsottunakin purkki oli aika uljaan näköinen. Lunastettiin 10 taalan liput, ja lähdettiin kiertämään laivan sisälle. Lipunmyynnissä sai mukaansa 2 A4: printatun kierto-oppaan, josta sai numeroiden mukaan luettua pienen info pätkän kustakin esittelykohteesta. Koska suomalainen mies ei ohjeita lue, paperit sujahti samointein taskuun, ja tehtiin kierros ihan vaan sisällä numeroita seuraamalla. Noin 1,5 tuntia siinä taisikin mennä, koska kyllä siellä sitä nähtävää riitti. Samalla lipulla sai sitten myös tehdä kierroksen USS DRUM sukellusveneeseen, joka oli sodan aikoihin Pearl Harborin tienoilla sukellellut, sekä vielä lentokone hangaariin, jossa oli ilmavoimien hävittäjiä ja helikoptereita. Kaffe taukoineen kaiken kaikkiaan vajaan kolmen tunnin reissu, todellakin hintansa arvoinen. 


Illalla mentiinkin syömään sitten kunnolla, ja kun Alabamassa kerran oltiin, niin seafood ravintola oli ainoa vaihtoehto. Edellisillan ajaluiden aikana ajettiin ohi Felix's Fish Camp Grill-nimisestä paikasta aivan meren rannassa, jossa oli pihassa valehtelematta vajaa parisataa autoa. Sinne siis päätettiin tänä toisena ja samalla viimeisenä Mobile iltana mennä syömään. Valinta ei olisi voinut mennä enempää nappiin, aivan uskomattoman hyvät annokset. Alkuun ostereita, pääruoaksi montaa erilaista ravunlihaa, ja jälkkäriksi suussa sulavaa Key Lime pie'ta. Ja sitten parin oluen kautta kämpille, seuraavana päivänä olisikin edessä matka New Orleansiin, yhteen koko reissun odotetuimmista spoteista!

Ikäänkuin yhteenvetona tästä etelän osiosta, voisi sanoa että jäi aika paljon kaivelemaan. Tehtiin viikon aikana niin monta väärää valintaa paikkojen, ajomatkojen ja määränpäissä vietetyiden öiden lukumäärän suhteen, että pikkuisen harmittaa. Vähän paremmalla etukäteen tehdyllä suunnittelulla olisi varmasti saatu paljon enemmän irti. Tai ehkä ensimmäisen viikon suuri lukumäärä nähtyjä ja tehtyjä asioita vain oli nostanut rimaa liian korkealle, mene ja tiedä. Anycase, sitä southern hospitalitya kyllä kohdattiin, jota haettiinkin ja upeita paikkoja silti kaikki omalla tavallaan.

Tässä muuten LINKKI karttaan, josta näkyy hieman todenmukaisempi ajoreitti, yöpymispaikkoineen. Tämä blogi kun ei anna listata yhteen entryyn enempää kuin yhden paikkakunnan kerrallaan, ja mielummin kirjoitan useammasta paikasta yhdellä kertaa, kuin lyhyitä tekstejä yhdestä paikasta.
Slideshow Report as Spam

Comments

Ulla E on

Moi Sami & co
On teillä tosi makee reissu meneillään. Kiva lukea näitä juttuja; melkein kateeksi käy.
t Ulla

Add Comment

Use this image in your site

Copy and paste this html: