Päivät 194-197.
Trip Start
Sep 20, 2011
1
131
146
Trip End
May 23, 2012
Where I stayed
Bambies Backpacker
Ko Lanta, Thailand
Wednesday, April 4, 2012
Myöhemmin iltapäivällä suunta kävikin kohden Khong klongia jonka piti olla hieman hiljaisempi ja huokeampi rannanpätkä. Matka sinne ei sujunutkaan ihan tanssin lailla. Nokat pystyssä lähdettiin marssimaan päätietä kohden määränpäätä ja naurettiin pilviä hipoville riksahinnoille. Muutaman kilometrin ja tolkuttoman hikoilun jälkeen oli kuitenkin otettava järki käteen ja riksa alle. Kuski oli kuitenkin eri reilu ja kysyi suoraan paljonko halutaan kyydistä maksaa, joten jokseenkin sopuhintaan perille päästiin.
Ranta eikä meininki eivät sinänsä juurikaan eronneet omastamme, mitä nyt muutama kivi enemmän oli vedessä, mutta halvemman kodin toivossa käytiin kuitenkin yksi paikka katsastamassa. Ihan ok paikka ja hintakin oli huimat 100b-150b halvempi riippuen siitä kuinka pitkään siellä notkuttaisiin. Eipä siellä sen kummempaa toimitettavaa ollut joten retkue otti suunnan kotiin päin. Ensin toki poistettiin kaupasta sammiollinen juomavettä ja perikselle vesimeloni. Näitä shoppaillessa oli jo käynyt selväksi, että kotio mennään riksalla makso mitä makso.
Kotosalla alkoikin sitten kova kädenvääntö siitä että mitäs tehtäisiin. Tuhansien vaihtareiden jälkeen taidettiin päätyä siihen, että notkutaan nyt aloillamme muutama päivä ja suksitaan sitten jonnekin ihan muualle. Amiraali otti härkää sarvista ja soitti muutamaan paikkaan jotka sijaitsevat Lantan saaren aivan eteläisessä osassa, sillä kuvat siellä olevasta biitsistä näyttivät niin houkuttelevilta. Kuinka ollakaan, mestojen hintataso oli täydellisesti retkikunnan budjetin yläpuolella, joten paikoilleen jäätiin.
Tarkoituksena oli nauttia auringosta ja loikoilla biitsillä kirjaa lukien, mutta se näytti aluksi jäävän vain haaveeksi. Systemaattisesti aamuisin paistoi aurinko, mutta koska retkikunnan osapuolet tunnetusti eivät ole kovinkaan aamuvirkkuja, ei aamun aurinkotunteja tullut käytettyä hyödyksi. Ja keskipäivällähän aurinko tunnetusti tekee pahojaan joten silloin oli vuorossa muonittautuminen. Ruokailun aikana alkoi ukkonen kumistella taivaanrannassa ja lähes joka päivä sitten satoikin iltapäivällä vettä aina sinne auringonlaskuun saakka. Pari myrskyä osui suoraan päälle ja vettä tuli kuin suoraan sieltä kuuluisasta takapuolesta ja jyrinä kaikui korvissa. Muutaman kerran päästiin kuitenkin palvomaan kiekkoa taivaalla ja uimassakin tuli käytyä. Myös öisin tuli vettä taivaan täydeltä, mutta siitä ei tarvitse välittää kunhan ei katto petä, ja hyvinhän se oljesta punottu katto kesti kaatosateet.
Muihin tähänastisella Thaimaan kierroksella eteen tulleisiin paikkoihin verrattuna Lantan ruokaravintoloiden hintataso oli selkeästi korkeampi, vaikka siis Suomen hintoihin verrattuna halpaa kuin saippua. Mutta koska halpaan on jo tottunut, tuntuu lähes kaksinkertaisen hinnan maksaminen pahalta. Vararikkoon ei kuitenkaan jouduttu ja matka voi jatkua.
Lanta ei siis näyttänyt seurueelle parhaita puoliaan, vaikka vesi suhteellisen kirkasta olikin ja aurinko esiintyessään lämpimästi paisteli. Seuraavaksi tie (ja vene) vie paikkaan jossa ei luulisi kauheasti muuta populaa olevan, nimittäin saarelle jolta löytyy vain yksi majoituspaikka. Eikä sitten mitään muuta. Palataan asiaan.
Retkikunta kiittää ja kuittaa.
