Karoolta karummaksi
Trip Start
Oct 31, 2012
1
7
55
Trip End
Apr 11, 2013
Where I stayed
Drifters Desert Camp
Päivää taloon. Kiitoksia kaikille kommentoijille ja lukijoille, mukava tietää, että joku kotipuolessa vilkaiseekin tätä. Taas on päästy nettiyhteyden äärelle, tällä kertaa Swakopmundissa Namibiassa. Aika harvinaista keski-euroopan ulkopuolella, että käytännössä kaikki (ainakin valkoiset) alottaa keskustelun saksaksi... jep aikas saksalainen kaupunki on tämä, ja Kaiser Wilhelm kovassa huudossa. Täällä on tänään ehditty jo hypätä lentokoneesta, mutta siitä enemmän tuonnempana (varmaan seuraavassa päivityksessä, kun saan käsiini kuvat tuulessa hassusti lepattavasta naamasta ja parrasta). Ensin kuitenkin siitä, miten tänne päästiin. Ja jep, luvassa on maisemaa ja elukkaa tuutin täydeltä.
Piti panostaa tähän kirjottamistouhuun vähän enemmänkin, mutta aika pikakirjotusta taitaa tulla tälläkin kertaa, nettiaika jää meinaan taas aika vähiin (ja hyvä niin). Takana on reissun ekat todella kuumat päivät, ensin kuljeskelua ja kiipeilyä karoolla karvan vajaan 40 asteen lämmössä, ja seuraavana päivänä dyynit pisti paremmaksi, ja lämpöä oli bongaamamme mittarin mukaan 45 astetta varjossa, mutta dyyneillä varmaan vielä enemmän. Alko kyllä piisata... Lämpötilasta kertoo ehkä hyvin se, että parina edellisenä aamuna kuudelta herännyt porukka ehdottaa ilman soraääniä, että voitaisiin lähteä seuraavana aamuna liikkeelle vähän aikasemmin. Niinpä herättiin sitten neljältä, ja liikkeelle lähdettiin heti kun taivas alkoi vähän vaaleta. Ennen puoltapäivää lämpötila pysyy vielä ihan inhimillisenä, mutta iltapäivällä ei kyllä tee mieli tehdä juuri muuta kuin lojua varjossa, tai vielä parempaa, vedessä... jep, keskellä aavikkoa olevalla leiripaikalla oli pieni uima-allas (alla virtasi maanalainen joki, tosin 65 metrin syvyydessä, joten porattavaa oli ollut ihan huolella).
Ihan alkuun tsekattiin Fish River Canyon, maailman toiseksi suurin kanjoni (Grand Canyonin jälkeen)... kuten aina näissä "meillä on isoin"-kisoissa, tästäkin on kiistaa, syvempi nimittäin löytyy, mutta pituudeltaan ja tilavuudeltaan tämä on siis toiseksi isoin. Sisälle kanjoniin ei ole kesäaikaan mitään asiaa, sillä lämpötila alhaalla huitelee pitkälti yli 50 asteen.Sitten meni pari päivää puoliaavikolla (Karoo) leireillessä ja eläimiä kuvaillessa ja pällistellessä (paljon enemmänkin kuin kuviin päätyneet näkyi, mutta pikku vipeltäjät tuppaavat olemaan liian nopeita kameralle... tai ainakin kuvaajalle), josta jatkettiin vielä kuivempaan maastoon, tsekkaamaan Sossusvlein dyynejä, sekä vielä edellistäkin karumpaa Sesriemin kanjonia.
Mutta lätkitäänpä sitten taas pidemmittä lätinöittä kuvia kehiin (jos tää yhteys sen sallii... jos menee odotteluksi, saatte kuvallista antia joskus myöhemmin).
Piti panostaa tähän kirjottamistouhuun vähän enemmänkin, mutta aika pikakirjotusta taitaa tulla tälläkin kertaa, nettiaika jää meinaan taas aika vähiin (ja hyvä niin). Takana on reissun ekat todella kuumat päivät, ensin kuljeskelua ja kiipeilyä karoolla karvan vajaan 40 asteen lämmössä, ja seuraavana päivänä dyynit pisti paremmaksi, ja lämpöä oli bongaamamme mittarin mukaan 45 astetta varjossa, mutta dyyneillä varmaan vielä enemmän. Alko kyllä piisata... Lämpötilasta kertoo ehkä hyvin se, että parina edellisenä aamuna kuudelta herännyt porukka ehdottaa ilman soraääniä, että voitaisiin lähteä seuraavana aamuna liikkeelle vähän aikasemmin. Niinpä herättiin sitten neljältä, ja liikkeelle lähdettiin heti kun taivas alkoi vähän vaaleta. Ennen puoltapäivää lämpötila pysyy vielä ihan inhimillisenä, mutta iltapäivällä ei kyllä tee mieli tehdä juuri muuta kuin lojua varjossa, tai vielä parempaa, vedessä... jep, keskellä aavikkoa olevalla leiripaikalla oli pieni uima-allas (alla virtasi maanalainen joki, tosin 65 metrin syvyydessä, joten porattavaa oli ollut ihan huolella).
Ihan alkuun tsekattiin Fish River Canyon, maailman toiseksi suurin kanjoni (Grand Canyonin jälkeen)... kuten aina näissä "meillä on isoin"-kisoissa, tästäkin on kiistaa, syvempi nimittäin löytyy, mutta pituudeltaan ja tilavuudeltaan tämä on siis toiseksi isoin. Sisälle kanjoniin ei ole kesäaikaan mitään asiaa, sillä lämpötila alhaalla huitelee pitkälti yli 50 asteen.Sitten meni pari päivää puoliaavikolla (Karoo) leireillessä ja eläimiä kuvaillessa ja pällistellessä (paljon enemmänkin kuin kuviin päätyneet näkyi, mutta pikku vipeltäjät tuppaavat olemaan liian nopeita kameralle... tai ainakin kuvaajalle), josta jatkettiin vielä kuivempaan maastoon, tsekkaamaan Sossusvlein dyynejä, sekä vielä edellistäkin karumpaa Sesriemin kanjonia.
Mutta lätkitäänpä sitten taas pidemmittä lätinöittä kuvia kehiin (jos tää yhteys sen sallii... jos menee odotteluksi, saatte kuvallista antia joskus myöhemmin).



Comments
Ei o kyllä valkosen miehen touhua noi lämpötilat...
Yhdistyneiden eläinkuntien kunnian palauttamiseksi vaadin beisalle omaa blogia, jossa on kuva Janista kakilla.
Vastalause!!!! :D
Pitää varoa mitä toivoo... se on afrikassa sentään. Tiedä koska se näkee kunnon vessan seuraavan kerran. :o)
Puskavessa on kyllä jo tullut tutuksi, mutta en havainnut kuvaajia. Beisoja tai muita.