Vielä yksi pieni temppeli, sir...

Trip Start Apr 05, 2010
1
33
37
Trip End Jun 22, 2010


Loading Map
Map your own trip!
Map Options
Show trip route
Hide lines
shadow

Flag of Cambodia  ,
Saturday, June 12, 2010

Jep, henkilökohtainen temppelisaturaatiopiste on saavutettu. Tämä tapahtui varhain iltapäivällä kolmantena tutkimuspäivänä. Räjähdystä ei kuitenkaan tapahtunut, vaan jätin temppelialueen vähin äänin taakseni. Sitä ennen ehdin kuitenkin katsastaa alueen kuuluisimmat kohteet, eli maailman suurimman (väitetysti, en lähde kiistämään tahi vahvistamaan) uskonnollisen rakennuksen Angkor Watin ja Angkor Thomin kaupungin keskustemppelin Bayonin (sekä pari muuta pienempää rakennelmaa samaisessa kaupungissa).

Päivä alkoi anivarhain reippaalla pyöräilyllä Angkor Watin itäiselle sisäänkäynnille ja vaelluksella miellyttävässä aamuauringossa (lämpötilakin taisi olla alle 30) pitkän sillan yli pääportille. Tutustuttuani asiaankuuluvan prameaan porttirakennelmaan, oli aika kulkea sen läpi muinaiseen kaupunkiin (jep, Angkor Wat oli temppelin lisäksi myös kaupunki ihan itsessään) ja temppelille johtavalle puolisen kilometriä pitkälle väylälle. Täytyy sanoa, että avautunut näkymä oli parin viime päivän temppelipommituksen jälkeenkin varsin vaikuttava, ja avasi paikan mittasuhteita entistä paremmin (mitä toki oli tehnyt jo noin 10 minuutin pyöräily vallihaudan reunalla... vallihauta mukaan lukien temppelin alue on noin 200 hehtaaria). Kivetyn väylän sivuilta oli raivattu puustoa sen verran, että muinaisen kaupunkin pääkadut erottuivat maastosta (tarkka ruutukaava oli ollut käytössä). Itse temppelin portille saapuessa eteen tuli pienoinen pettymys - sisempi pääportti oli remontissa ja suljettu, joten symbolinen kiipeäminen Meru-vuorelle jäisi suorittamatta.

Päätin siis aloittaa visiitin tutustumalla temppelin sisempiä muureja kiertäviin reliefeihin. Ja niitähän riitti, kaikkiaan noin 600 metriä. Heti ekaa Kurukshetran taistelua (hindueepoksesta) kuvaavaa reliefiä katsellessa oli fiilis, että taas ollaan aika isollaan. Ja tätä taistelua 50 metriä tuohon suuntaan, seuraavaksi 100 metriä kuninkaan (Suryavarman II) elämää ja tekoja... Ihan mielenkiintoista taidokkaita kaiverruksia oli kyllä katsella, ja bongata seasta tuttuja myyttisiä hahmoja (osa tosin opaskirjan avulla - "kukas toi apinaheppu olikaan... ai niin, tietysti Hanuman"). Yksi mielenkiintoisimmista reliefeistä oli ikävä kyllä osittain rempassa (yllätys), mutta osaa sentään pääsi katselemaan, ja lopusta oli kipsikopio pihamaalla. Tämähän oli tietysti hindujen luomismyytti, maitomeren kirnuaminen. Ja kaikille kiinnostuneille, jotka eivät jaksa googlata, tarinahan menee kutakuinkin näin: Jumalat ja asurat (demonit) vetävät vuorotellen jättiläisnaga Vasukia tämän ollessa kietoutuneena Mandara-vuoren ympärille, pyörittäen näin vuorta kosmisessa meressä (maitomeri), tuottaen kuolemattomuuden eliksiiriä. Kun eliksiiri alkoi virrata, jumalat tietysti kuskasivat asuroita, eivätkä antaneet näille lupaamaansa osuutta, jolloin nämä yrittivät ottaa sen väkisin, ja riitahan siitä tuli. Siitäkin taisi kaiverrus löytyä, tässä kuitenkin vain kirnuttiin. Näitä kaiverruksia pällistellessä aikani temppelillä paljolti menikin, sillä kävi ilmi, että kaikki portaat varsinaisen päätemppelin huipulle olivat suljettuina. Toki huippua sai pällistellä monelta puolelta ja tutkiskella muuta temppeliä. Näissä Khmer-temppeleissähän itse pääalttari ei ole yleensä ole kovin iso, sillä sinne ei tavallisilla palvojilla tai edes papeilla ollut asiaa, vaan siellä asui temppelin pääjumaluus, yleensä patsaan muodossa, joten riitti hyvin, että tilaan mahtui patsas ja vähän koristelua, sekä ylipappi välillä pyörähtämään.

Aika kuitenkin jatkaa seuraavaan temppeliin, jonne tie kävi naga-sillan yli ja Angkor Thomin kaupunkin porttien läpi. Kaupungin eteläosa oli ilmeisesti aikanaan maallisessa käytössä, sillä rakennuksia ei ole jäljellä, ennen kuin edessä nousee mystinen Bayon, joka myös kasvotemppelinä tunnetaan. Tämä johtuu siitä, että temppelissä on 37 tornia (alunperin ilmeisesti oli 49), joissa kussakin on joukko kasvoja (yleensä 4, joissain vain 2, isoimmissa enemmän). Tämä temppeli nousi yhdeksi suosikeistani kaikessa sokkeloisuudessaan. Sisus oli täynnä pieniä käytäviä, jotka avautuivat kohti aina uusia mystisiä kasvoja (jotka kuulemma muistuttavat huomattavasti rakennuttaja Jayavarman VII). Lisäksi temppelissä on kaikkiaan 1200 metriä reliefejä valtakunnan historiasta... en kuitenkaan ryhdy tässä kirjaamaan tapahtumia. Kovasti sotaisilta vaikuttivat.

Jaksoin vielä katsastaa kuninkaallisen palatsin alueen kaksine terasseineen (jotka olivat ilmeisesti jonkinlaisia vastaanottotiloja, ja ilmeisesti niiden päällä oli aikanaan ainakin jonkinlaisia kevyitä rakennelmia). Nykyisin kiinnostavinta olivat perustusten koristelut, Elephant Terracen norsukuvioinnit ja kohtauset jokapäiväisestä elämästä, sekä Leper King Terracen piilossa olleet ja siksi hyväkuntoiset naga- ja jumalkuvioinnit. Palatsialueella oli myös pieni porrastemppeli ja joitain vesialtaita, mutta varsinaista palatsia ei siis enää ole pystyssä, sillä kuninkaatkaan eivät asuneet jumalille varatuissa kivitaloissa.

Tässä vaiheessa alkoi muinainen Khmer-kulttuuri riittää, ja hyvän aterian ja lepäilyn jälkeen oli aika siirtyä jalkapallokulttuurin pariin katselemalla kisojen avausmatsi baarissa ja keskustelemalla erään argentiinalaisen matkaajan kanssa Maradonan suuruudesta ja argentiinan mahdollisuuksista kisoissa. Rodrigo oli Maradonan kova fani ja kovin surullinen miehen repostelusta argentiinalaisessa lehdistössä (ilmeisesti paikallinen Nykänen, josta sensaatiolehdet saavat mukavasti juttua aina tarvittaessa), ja toivoikin kovasti joukkueen pärjäävän, vaikka pelkäsikin kisojen jäävän kolmeen otteluun.

Huomenna olisi sitten suunnitelmissa ylittää reissun viimeinen maaraja ja siirtyä Thaimaan puolelle ja suoraan Bangkokiin, jossa värikkäät paidat toivottavasti pysyvät kaapissa vielä ainakin viikon verran.
Slideshow Report as Spam

Comments

Nina on

Kuvista saa sen käsityksen, että aika monen ihmisen elämäntyö on ollut hakata kiveen tärkeitä kuvioita. Kai sitä huonommankin elämän olisi voinut elää.

Antti on

Joko Tuliais Mekongit on laukussa? :D Sille on kovat markkinat täällä kesällä ;)

matkaajamaks
matkaajamaks on

Ei oo viela mekongeja hankittuna, kun vasta paasin Thaimaahan (olis sita kylla muualtakin kaakossa saanu)... tilausta on kylla sen verran, etta voi ruveta tullin sedat ihmetteleen mika siella laukussa kilisee :)

Antti on

Sanot niille vaan että "minkäs teet, juhannus on ovella!" :D

Add Comment

Use this image in your site

Copy and paste this html: