Livin' It Up In Cambodia
Trip Start
Apr 05, 2010
1
28
37
Trip End
Jun 22, 2010
Mainittakoon ihan alkuun, että lisäsin edelliseen kirjoitukseen vielä vähän kuvia Vietnamin puolelta.
Phnom Penhissä ollaan, ja matkan edetessä mukavuudenhalu on kasvanut, joten tätä naputellessani katselen kuninkaallista palatsia vastapäätä (on tosin pimeä, joten se ei näy kovin hyvin), kulman taakse kurkistaessa näkyy Tonle Sap jokikin, ja kun tähän lisää vielä sen, että huonekin on reissun mukavimmasta päästä, ei ole ihme, että se on myös reissun Kaakkois-Aasian osuuden kalleimmasta päästä.
Luksus ei kuitenkaan alkanut matkasta tänne, vaan venematka slow boatilla Chau Docista oli taas enemmän elämysmatkailua, sillä puksuttelu sellaisella kalastajapaattia muistuttavalla puisella lotjalla kuuden tunnin ajan ei ollut erityisen mukavaa, vaikka maisemat kyllä paikkasivatkin ja iloiset ihmiset jokivarressa piristivät.
Phnom Penh on kuitenkin odotuksiani modernimpi kaupunki, ja vaikka osa tuntuukin olevan vähän kulissimaista pönöttämistä, huomaa kyllä selvästi, että paikallisella eliitillä on rahaa - kaduilla liikkuu paljon enemmän autoja kuin Vietnamissa (ja uusia ja kalliita autoja) ja länkkäri-tyylisten ostoskeskusten asiakaskunta vaikutti olevan enimmäkseen paikallisia. Osuipa eteen yksi ravintolan eteen kaartanut katumaasturi tummennetuilla ikkunoilla, ja etupenkeiltä hyppäsi ulos kaksi vantteraa sälliä saattamaan takana matkustaneen teinin aterialle. Kuulemma korruptio on maassa melkoisella tasolla ja tuloerot aika valtavat. Jännä nähdä minkä näköistä muualla maassa on.
Lisää prameutta oli luvassa pienellä kierroksella kuninkaallisessa palatsissa ja viereissä hopeisessa pagodissa (joka saa nimensä siitä, että lattialaatat ovat hopeaa... koska se on melko huono lattiamateriaali, vain pieni osa laatoista oli näkyvillä, loput peitettynä paksuilla matoilla).
Ekana iltana hintataso hyppäsi vähän silmille, koska hinnat on ilmoitettu kaikkialla dollareissa (alle dollarin vaihtorahat saa rialeina), mutta tarkemman tutustumisen jälkeen hintataso on aika lähellä Vietnamia, ehkä hieman kalliimpi.
Kaiken kaikkiaan on aika vaikea kuvitella, että parikymmentä vuotta sitten tämä oli käytännössä autiokaupunki punakhmerien pakotettua väen muualle (koska vain maanviljelyksellä voi elää...) Huomenna sitten enemmän sitä osaa maan historiasta, suunnitelmissa olisi varmasti pirteä retki Tuol Slengin vankilaan ja Choeung Ekin kuoleman kentille.
Phnom Penhissä ollaan, ja matkan edetessä mukavuudenhalu on kasvanut, joten tätä naputellessani katselen kuninkaallista palatsia vastapäätä (on tosin pimeä, joten se ei näy kovin hyvin), kulman taakse kurkistaessa näkyy Tonle Sap jokikin, ja kun tähän lisää vielä sen, että huonekin on reissun mukavimmasta päästä, ei ole ihme, että se on myös reissun Kaakkois-Aasian osuuden kalleimmasta päästä.
Luksus ei kuitenkaan alkanut matkasta tänne, vaan venematka slow boatilla Chau Docista oli taas enemmän elämysmatkailua, sillä puksuttelu sellaisella kalastajapaattia muistuttavalla puisella lotjalla kuuden tunnin ajan ei ollut erityisen mukavaa, vaikka maisemat kyllä paikkasivatkin ja iloiset ihmiset jokivarressa piristivät.
Phnom Penh on kuitenkin odotuksiani modernimpi kaupunki, ja vaikka osa tuntuukin olevan vähän kulissimaista pönöttämistä, huomaa kyllä selvästi, että paikallisella eliitillä on rahaa - kaduilla liikkuu paljon enemmän autoja kuin Vietnamissa (ja uusia ja kalliita autoja) ja länkkäri-tyylisten ostoskeskusten asiakaskunta vaikutti olevan enimmäkseen paikallisia. Osuipa eteen yksi ravintolan eteen kaartanut katumaasturi tummennetuilla ikkunoilla, ja etupenkeiltä hyppäsi ulos kaksi vantteraa sälliä saattamaan takana matkustaneen teinin aterialle. Kuulemma korruptio on maassa melkoisella tasolla ja tuloerot aika valtavat. Jännä nähdä minkä näköistä muualla maassa on.
Lisää prameutta oli luvassa pienellä kierroksella kuninkaallisessa palatsissa ja viereissä hopeisessa pagodissa (joka saa nimensä siitä, että lattialaatat ovat hopeaa... koska se on melko huono lattiamateriaali, vain pieni osa laatoista oli näkyvillä, loput peitettynä paksuilla matoilla).
Ekana iltana hintataso hyppäsi vähän silmille, koska hinnat on ilmoitettu kaikkialla dollareissa (alle dollarin vaihtorahat saa rialeina), mutta tarkemman tutustumisen jälkeen hintataso on aika lähellä Vietnamia, ehkä hieman kalliimpi.
Kaiken kaikkiaan on aika vaikea kuvitella, että parikymmentä vuotta sitten tämä oli käytännössä autiokaupunki punakhmerien pakotettua väen muualle (koska vain maanviljelyksellä voi elää...) Huomenna sitten enemmän sitä osaa maan historiasta, suunnitelmissa olisi varmasti pirteä retki Tuol Slengin vankilaan ja Choeung Ekin kuoleman kentille.


Comments
Vankila ja kuolemankentät? Sinä kyllä tosiaan tiedät, miten hauskaa pidetään! : )