Talvilomailua Pyhätunturilla
Trip Start
Unknown
1
35
48
Trip End
Ongoing
Pyhätunturi, Lapponia, Finland
Thursday, April 14, 2011
Majotuskin varattiin samasta paikasta kun viime vuonna Pyhällä ja sitä edellisenä vuonna Rukalla. Ja kappas, ihan samojen ongelmien parissa sai taas takuta. Eli siis kysenen Ski-Inn majotushan toimii siten, että netistä varataan halutulle ajalle halutun kokonen huoneisto. Check in on vasta kuudelta illalla, ja kyseisenä päivänä aamusella (vai olikohan se edellisenä iltana) tulee tekstiviesti jossa on huoneen numero ja ovikoodi. Ja taas kävi samoin kuin Rukalle mennessä, eli tekstiviesti jäi tulematta ja ajeltiin sitten perille asti ilman varmaa tietoa majapaikasta. Sähköpostiin tullut vahvistuskirje oli kyllä mukana, mutta siitähän ei mitään puhelinnumeroita löydy. Noh, perille päästiin ja kävin "vähän avautumassa" hotellin respassa joka toimii myös ski-inn huoneistojen respana. Kaikki tiedot oli TAAS oikein, mutta jostain syystä viestiä ei ollut lähetetty Rukalta mistä kaikki viestit pitäis lähteä. Edellisellä kerralla kun näin kävi, olivat näppäilleet phelinnumeron väärin ja tällä kerralla olettivat Pyhän päässä että varmaan käynyt taas samoin. Noh, ehkä palaute menee perille. Täytin vielä huoneistosta löytyneen palautelomakkeenkin. Sillä oli mahdollisuus voittaa matkalahjakortti, mutta ei taida kyllä tuon palautteen ansiosta olla mulle tulossa... ;)
Tuota tekstiviestin puutetta lukuunottamatta majotus oli jälleen kerran loistava. Sijainti ihan rinteiden vieressä, tai itseasiassa välissä ja huoneistosta löytyy kaikki tarvittava. Tai no leivänpaahdin, sähkövatkain ja uuni puuttui. :)
Koko Pyhällä olo ajan kelit oli ihan loistavat, aurinko paisto pilvettömältä taivaalta ja pakkasta oli enimmillään aamusin jotain viitisen astetta. Jossain vaiheessa uuden tuolihissin ala-asemalla mittari näytti +4 astettakin. Rinteet oli loistavassa kunnossa, mitä nyt iltasella alkoivat olla aikamoisilla kumpareilla ja jonoja ei ollu missään vaiheessa. Täydellistä!
Pyhähän on viime vuodesta uudistunu aika tavalla. Vanhan Polar-ankkurin tilalle on rakennettu nopea 6-hengen tuolihissi joka vie tunturin huipulle neljässä minuutissa. Ei siis paljoa tarvinnu enää ankkurissa palella, jee! Lisäksi tuolihissin alle on rakennettu uus FIS-rinne ja perherinteiden puolelle tehty uudistuksia niin että vanhan tuolihissirinteen ja Huttu-ukon pääsee laskemaan halutessaan 6-hengen tuolilta siten että palaa takas samalle hissille. Ite tosin kävin yleensä tekemässä kiepauksen vielä perherinteiden ankkurilla ylös ja siitä vasta tuolihissille. Tuon uudistuksen ansiosta tulikin laskettua noita kansallispuiston rajalla olevia rinteitä enemmän kun ennen. Aiemmat kaks kertaa mitä oon Pyhällä ollut on tuullu niin kovaa, että vanha tuolihissi on ollut suljettuna joten noiden rinteiden saavuttaminen olis ollut aikamoisen työn takana. No, nyt otin vahingon takasin. :) Ja voin muuten sanoa, että kyllä se 32 astetta vaan on jyrkkä kun sitä tulee suksilla alas. Etenkin päivän vipat laskut majapaikkaan oli aikamoista rääkkiä reisille. Meidän huoneistoon kun pääsi "helpoiten" joko laskemalla tämän Suomen jyrkimmän hoidetun rinteen Huttu-ukon alas ja kääntymällä heti jyrkän alaosasta vasemmalle siirtymälle ja siitä rinteen ja pienen mettäpätkän kautta majapaikan eteen. Vastaavasti saatto laskea FIS-rinteen ja Callen kohdalla irrottaa sukset ja kävellä noin 50m ylämäkeen.
Koska kelit tosiaan oli niin loistavat, tuli rinteessä oltua joka päivä yli viis tuntia ja illat kulukin sitten sohvalla maaten, jalkoja lepuuttaen ja halpoja lentoja netistä ettien. Torstaina piti valitettavasti ottaa suunta takas Seinäjokea, jossa lomailin sit loppuviikon. Lauantaille oli yllätysohjelmana vielä Maijan 70-vuotisjuhlat. Tietenkin olisin voinu etukäteen varautua jos olisin kyseisistä juhlista tienny. Mutta toisaalta, kerrankin ei tarttenu miettiä mitä pukee päälleen kun vaihtoehtoina oli tennarit tai laskettelumonot, farkut tai laskuhousut jne jne jne... Juhlat oli hauskat ja kotiinkin pääsin jo vähän ennen neljää. ;) Se tosin on todettava että nykyajan baareista tehdään varmaan tarkotuksella jotain labyrinttejä! Lähdettiin tosiaan juhlista päin suvun voimin vielä baariin. Jossain vaiheessa vessasta palatessa törmäsin vanhaan puolituttuun jonka kanssa juteltiin hetki ja käveleskeltiin ympäri baaria. Tämän jälkeen sitten kiertelinkin varmaan puolisen tuntia ympäri kyseistä mestaa onnistumatta enää löytämään tuttuja. Päättelin, että no ovat varmaan lähteneet ja suuntasin itekin automaatin kautta taksijonoon. Ja kappas, tarpeeksi kauan jonossa seistyäni ilmestyi Erja paikalle. Olivat ihmetelleet mihin katosin baarista... Kyllä ennen vaan oli kaikki paremmin ku baaritki oli selkeitä. :)
