Laskut on laskettu
Trip Start
Jan 14, 2008
1
25
26
Trip End
May 22, 2008
La Grave, France
Sunday, May 11, 2008
Oikeestaan ei ees tunnu haikeelta. Tietysti on kurjaa, kun kausi on ohi mutta tavallaan se on niin luonnollista ja näin sen kuuluukin mennä. Just se kun kaikki muutkin on jo lähtenyt, lumen kuuluisi kaiken järjen mukaan olla mennyttä, kesä tulee, uuden kujeet odottaa ja pääseehän tänne takaisin! Enemmän käy sääliksi paikallisia heepoja, kun tuntuu, että mitä ihmettä ne nyt tekee? Ei ne kauheesti käy töissä, laskee aina vaan ni onko niillä se toinen elämä mikä meillä on?
Tietysti täytyy raportoida myös kauden kirjanpito :) Laskujeni mukaan Gravessa on tämän kauden aikana vieraillut 86 suomalaista. Tai tuon määrän olen pystynyt kirjaamaan vaikka kaikkia en tosiaankaan ole edes jututtanut tai itse treffannut mutta joku meistä on..varmaan niitä on enemmänkin mutta vähintään siis 86 mikä on todella paljon vaikka viime vuosiin verrattuna. Kausilaisia meitä oli viisi. Laskupäiviä meille tuli Valtterin kanssa molemmille tasan 70..mun piti jättää viime viikolla yks päivä väliin et Valtteri sai mut kiinni, no ei. Aika tasan meni vaikka aina ei yhdessä laskettukaan. Suksilla Valtteri laski noista päivistä 8. Dägä sen sijaan laski todella paljon yksivuotiaaksi pikkuötökäksi, 38 päivää. Paljon tuli siis kuitenkin pidettyä välipäiviä vaikka ei siltä oikein tunnukaan.. ehkä reissut, vanhempien olo täällä, mun saikkuilut, Derby ym. kuitenkin vei sitten ison osan ajasta. No laatu korvaa määrän!
Innostuttiin muuten shoppailemaan. Ostettiin molemmille uudet laudat ku halavalla saatiin! Valtterille Swallowtail 185cm Undertaker käytettynä ja mulle Rossarin Diva ja saman merkkiset siteet. Niin siistii! Ekaa kertaa huomasin laudassa eroa ja tuntu ku laskutaidot ois parantunu heittämällä. Menee ihanasti läpi kaikista töyssyistä, paljon vakaampi ja kestää vauhtia. Ollu niin siisti laskea sillä! Valtteri on myös ollu tosi fiiliksissä omastaan ja nyt niitä pyydapäiviä odotellessa! Oltiin myös ostosreissulla yks päivä Grenoblessa ja sieltä jäikin käteen vaikka mitä retkeilykamaa kuten esim. teltta, puhallettava makuualusta, retkituoleja ym. että meijän auto on kyllä taas niin lastattu laiva.
Dägän kanssa kävin myös Brianconissa yks ilta eläinlääkärissä. Taas on rokotukset ja paperit kunnossa ja luvan kanssa saa hauva tulla Suomeenkin, kun setä vähän viritti päivämääriä, sillä matolääkitys saa olla maximissaan 10 päivää vanha. Tosin en oo ihan varma raaskitaanko maksaa koirasta laivalla kuitenkaan vai salakuljetetaanko se kuiteskii..
Viimeinen viikko on ollut aika ihanaa. Nukuttu pitkään, käyty laskemassa muutama lasku Dägä messissä, nautittu terassin antimista joko ylhäällä tai Castillanin terdellä, syöty hyvin ja illalla tsiigattu Aliasta. Väliin mä oon yrittäny vähän pakkailla ja siivoilla ja Valtteri pelailla. Tuli yksi ilta mukava kauden päätös pokerissakin. 430 hengen turnaus ja voitto tuli kotiin! Eilen oli vielä viimeiset bileilyt, kun täällä oli joku iso opastapahtuma viikonlopun aikana. Niitä olikin satoja ja järjettömän iso teltta oli pystytetty pihalle, missä niillä oli oikein pöytäjuhlat puvut päällä. Tuntupa hassulta tuollainen meno täällä. Sen jälkeen oli sitten hyvä bändi Salle de Fêtessä ja sitä mekin oltiin eilen tsiikaileen.
Nyt olisi sitten vain projektina pakata viimeiset roinat, siivota kämppä ja lastata se auto. Huomenna aamulla suunnataan kohti Roomaa, jossa ollaan muutama päivä. Sieltä Venetsiaan päiväksi ja sen jälkeen Garda- ja Comojärvelle muutamiksi päiviksi. Laivaliput ostettiin Tukholmasta siten, että retkikuntamme posahtaa Turkuun 22.5 aamusella. Ihan hauskaa lähteä reissailemaan paljon uusia kohteita. Tosin hieman epäilyttää, että hajooko meillä pää tän kaiken rauhallisuuden jälkeen noissa suurkaupungeissa. Toivottavasti myöskään pitkäkyntiset Italiaanot ei ryövää meijän autoa, sillä vakuutuksetkaan ei oo enää voimassa, kun yli 3 kuukautta ollaan oltu reissussa.
Dägä on kauheen huolestunut, mitä täällä oikein tapahtuu ja katsoo naama kurtussa, kun hoetaan, että nyt lähetään kotiin, Suomeen. Tänään oli silläkin viimeinen laskupäivä ja tuntui, että se osasi nauttia siitä oikein täysillä. On sillä kyllä hieno elämä! Vitsi se on varmasti tykännyt niin paljon olla täällä..joka päivä pitkiä ihania lenkkejä, aina saa olla vapaana, hirveesti sekä ihmis- että koirakavereita ja kaikilla on aikaa olla sen kanssa niin paljon. Se kyllä hiffas tän meidän jutun enemmän kuin hyvin ja ikinä ei ois kyllä osannut odottaa, että homma toimii niin hyvin täällä sen kanssa. Kaveri on kuitenkin oppinut seuraamaan mäessä vain meitä, väistämään aina alta pois traversella laskijaa, seuraamaan laskujälkeä nopeuttaakseen kulkuaan ja matkaamaan hiihtohisseillä. Suomessa varmaan joudutaan ostamaan sille juoksumatto ja kiinnittämään nakki ongen päähän, että se voi itekseen kirmata siinä kaikki energiansa pois :)
Ei kai muuta sitten enää Gravesta kuin hyvästien aika. Iso kiitos kaikille uskollisille lukijoille, joiden päivää ehkä olen onnistunut joskus piristämään! Kiitos myös kaikille mahtaville ihmisille, sekä kaikille hienoille uusille tuttavuuksille että vanhoille tutuille, ketkä kauden aikana meitä ovat täällä ilahduttaneet. Kuten ollaan puhuttu niin kesällä järkätään sitten treffiä Suomenlinnaan isolla porukalla ja ehkä ensi talvena näkyillään myös näissä puuterinsahaus meiningeissä!
Todella hieno kausi oli. Järjettömän paljon puuteripäiviä ja ylipäätänsäkin lunta niin hyvin, että kaikki mestat oli loppuun saakka hyvässä kunnossa. Aurinko jaksoi paistaa koko kauden ja kuten ollaan puhuttu niin täällä on tavallaan koko ajan tammikuusta saakka niin kevätfiilis ja paljon pirteämpi olo kuin pimiässä kotimaassa. Paljon ihania ihmisiä ja saatiin monta uutta ystävää. Kukaan ei loukkaantunut pahemmin pieniä haavereita lukuunottamatta. Ollaan relattu, nukuttu, liikuttu, ulkoiltu, syöty hyvin ja ennen kaikkea on ollut paljon aikaa olla yhdessä. Kyllä tämä vain on täydellistä elämää ja ollaan niin maailman onnellisimpia, kun tämä on meille mahdollista!
Comments
Moi!
Kiitos ja kumarrus. Tilanneraportteja on silmäilty. Ei tullut tänä vuonna päästyä visiitille, kun laskumatka vei nousevan auringon maahan puuterilumen hakuun maaliskuussa. Mutta aina on se seuraava talvi :)